Nauruvirasto on Suomen ykkönen Googlessa, ainakin kun hakukoneesta etsitään vitsejä, meemejä ja montaa muuta hupailuun liittyvää avainsanaa.
Nauruvirasto on ThinkFastin Tommin oma projekti.
Nauruvirasto on pääasiallisesti työharjoitus hakukoneoptimoinnista: sivuston avulla voin esitellä oikean esimerkin avulla asiakkailleni käyttämiäni työkaluja ja menetelmiä.
Lisäksi se on käytännön todiste siitä, kuinka sain vain reilussa vuodessa uuden verkkotunnuksen ja uuden sivuston Googlen monella avainsanalla ykköseksi.
Kuva: Google Search Console kertoo, että sivustolle on keskimäärin jopa 1 000 kävijää per päivä pelkästään Googlen haun kautta. Kuvakaappaus 30.6.2024 ja sisältää klikkauksien kehityksen 16 kk ajalta. Iso piikki oikealla johtuu ”juhannusvitsit” avainsanan sesongista.
Palataan ensin hieman taaksepäin siihen, mikä innoitti perustamaan sivuston.
Syksyllä 2022 pohdin, että olisipa hienoa, jos pääsisin näyttämään ison volyymin sivustoa vapaasti referenssinä ja esimerkkinä hakukoneoptimoinnista. Jakaisin ruudunkaappauksia Google Search Consolesta, hakutulosraporteista, Google Analytics 4:sta jne. esitellä teknistä toteutusta ja raportointityökaluja asiakaspalavereissa.
Tätä ennen olin työstänyt usean asiakkaani hakukoneoptimointiprojekteja ja toisinaan saanut jopa luvan jakaa näiden tuloksia avoimesti.
Koin kuitenkin ongelmalliseksi esittää tällaisia tuloksia omana, etenkin jos yrityksissä oli sisäisesti sisältömarkkinoinnin osaamista tai ulkoistettua viestintäosaamista käytössä.
En kehtaisi silloin ottaa täyttä kunniaa kokonaisvaltaisesti työstä.
Ison volyymin avainsanoja etsimään
Ratkaisu referenssiongelmaan oli siis oma sivusto, jonka nostan Googlen ykköseksi, mutta millä avainsanoilla?
Tein hieman taustatyötä ikivihreistä avainsanoista, joita etsitään jatkuvasti hakukoneista. Mielellään myös sellaisia, joiden kysyntä ei lopu trendin päätyttyä.
Vitsit ja erilaiset hupailut kuten meemit nousivat ison volyymin avainsanoina vastaan. Vitsejähän etsitään aina – eli aihealue oli lyöty lukkoon!
Esimerkiksi ”vitsit” avainsanalla googlataan kuukausittain 8 100 kertaa ja ”vitsejä” googlataan 19 800 kertaa Suomessa (lähde: Google API). Historiadata paljasti, että kysyntä on tasaista pitkin vuotta, vaikkakin erilaisia sesonkikohtaisia avainsanojakin löytyi: juhannusvitsejä googlataan kesäkuussa tietenkin enemmän kuin talvella.
Vitseihin liittyvää sisältöä olisi kaiken lisäksi suhteellisen helppoa luoda, vaikkakin kilpailua oli jonkin verran. Vitsisivustoja löytyi jo useita.
Huomasin kuitenkin heti lähtötilanteessa, että kilpailuasetelma vitsien suhteen oli hyvin samanlainen kuin monilla asiakkaillani hyvin erilaisilla aloilla. Kilpailijoiden vitsisivustot olisi helppo päihittää pelkästään paremmalla asiakaskokemuksella ja paremmilla sisällöillä.
Eli ei teknisiä vippaskonsteja vaan sitä mitä Googlen E-E-A-T ohjeistus hakukoneoptimoinnin suhteen tarkoittaa. Kirjainlyhenne on Googlen tiivistetty muistutus siitä, mitkä ovat hakukoneen käyttäjälle tärkeintä. E-E-A-T tarkoittaa seuraavaa:
- Experience (kokemus)
- Expertise (asiantuntijuus)
- Authoritativeness (arvovaltaisuus)
- Trustworthiness (luotettavuus, uskottavuus)
Googlen oma dokumentaatio kertoo lisää E-E-A-T käsitteestä ”Creating helpful, reliable, people-first content” sivulla.
Nauruvirasto näki päivänvalon
Kun olin valinnut vitsit sivuston segmentiksi ja nimi oli valittu sivustolle: Nauruvirasto.fi oli syntynyt.
Olin hieman huolissani nimestä.
Kuva: Wikipedian mukaan kääpiovaltio Nauru sijaitsee Tyynessämeressä. Toivottavasti eivät suutu, että toimin virastomaisesti heidän valtionsa nimellä Suomessa. Noh, diplomaattista selkkausta odotellessa.
Nauruviraston logosta vastasi Invisual.fi / Minna Lindberg.
Koska olin jonkin verran narsisti, otin itsestäni selfiekuvan kännykällä ja teetin kuvasta vektoroinnin eli kyllä: logossa olen minä itse virnistelemässä!
Aina sanon asiakkaillenikin, että älkää piiloutuko kuvapankkikuvien taakse vaan tuokaa itselle rohkeasti esille markkinoinnissanne.
Elä kuten opetat.
Sivustolle valitsin rungoksi WordPressin. Valinta oli helppo, sillä WordPress on yksi päivittäisistä työkaluistani.
Webhotelliksi valitsin XetNET Forte-webhotellin, joka on WordPressille optimoitu webhotelli. Disclaimer: XetNET on myös asiakkaani ja minulla on heillä hostauksessa monen asiakkaani sivusto.
Forte on kokemukseni mukaan paras vaihtoehto WordPress-sivustoille muutaman syyn takia:
- LiteSpeed Enterprise palvelin on paras vaihtoehto WordPressille suorituskyvyn suhteen
- Palvelintason välimuistiratkaisu tekee WordPress-sivustoista huippunopeita: ei hitaita tietokantahakuja ja PHP-käskyjä
- Hintaan kuuluu tärkeitä premium-ominaisuuksia kuten maksuton SSL, CDN-ratkaisu, Redis (tietokanta palvelimen RAM-muistiin), LSCache ja AccelerateWP Premium täysin maksutta välimuistiratkaisuina käyttöön, esilataus eli Crawler-toiminto jne.
Suorituskyky riittää hyvin useiden kymmenien tuhansien päivittäisten kävijöiden palvelemiseen. Suorituskykyyn kannattaa kiinnittää huomiota, sillä jos sivusto on hidas, ei Google välttämättä nosta sivustoa ylöspäin hakutuloksissa hitautensa takia. Se on osa E-E-A-T ohjeistuksen ensimmäistä E:tä eli sivuston käyttäjän kokemusta (Experience).
Sivustolle asensin kaikki perinteiset työkalut käyttöön hakukoneoptimoinnin suhteen: Google Analytics 4, Google Search Console, Metan pikseli avuksi mahdollista mainontaa varten, sekä evästeiden hallintaan Complianz.io evästesuostumusbanneri, joka on Consent Mode V2 yhteensopiva.
Uuden verkkotunnuksen kuolemanlaakso-vaihe
Aina kun rekisteröi uuden verkkotunnuksen, hakukone kuten Google ei luota siihen pätkääkään. Ja miksi luottaisi? Tämän takia ensimmäisen 6 kk aikana ei useinkaan tapahdu juuri mitään. Suomeksi: liikennettä on turha odottaa hakukoneesta tämän ajanjakson aikana.
Tätä vaihetta kutsun kuolemanlaakso-vaiheeksi.
Kuolemanlaakso-vaiheen aikana on fiksua, että sivusto on indeksoitavissa eli Google löytää sivut. Sivusto itsessään voi olla todella keskeneräinen.
Toisaalta, minkä yrityksen sivusto olisi ikinä valmis? Sehän on jatkuvasti kehittyvä alusta.
Tein sivuston ulkoasun ensimmäisen version Nauruvirastosta hyvin nopeasti muutamassa päivässä ja loin kategoriat eri vitseille sen perusteella, miten paljon niitä haetaan.
Tein taustatyötä lisää hakukoneoptimoinnin suhteen, eli minkälaisia vitsejä hakukoneista haetaan. Halusin siis palvella hakukoneen käyttäjää parhaiten, eli jos joku googlaa ”blondivitsit” avainsanaa, olisi minulla oltava sivu, jossa on pelkästään blondivitsejä tarjolla.
Perusasiat kuntoon: luodaan laskeutumissivut avainsanoille sopivilla otsikoilla
Nyt seuraa hakukoneoptimoinnin ensimmäinen oppi: tarjoa tiedonhakijoille relevanttia sisältöä aina avainsanakohtaisesti.
Jos käyttäjä googlaa ”puujalkavitsit”, on suuri todennäköisyys että hän etsii puujalkavitsejä. Tällöin Nauruviraston sivuilla olisi ainoastaan yksi laskeutumissivu, jonka tarjoan hakukoneelle, tälle ko. avainsanalle.
Tyypillinen virhe on tehdä runsaasti sivuja/sisältöjä samalle avainsanalle jotka alkavat kilpailemaan toisiaan vastaan. Tätä kutsutaan ns. kannibalisaatioksi.
Kannibalisaatiossa sisällöt/sivut syövät siis ”itseään” eli kilpailevat toistensa kanssa. Kannibalisaatio on tyypillisin ongelma: törmään siihen kaikissa SEO-projekteista asiakkaideni sivustojen kanssa.
Jotta käyttäjä klikkaa Nauruviraston linkkiä, joka johtaa puujalkavitseihin, pitäisi hakutuloksissa oleva otsikko ja kuvausteksti (SEO Title & Description) olla mahdollisimman kuvaavat, jotka innostavat klikkaamaan.
Kuvakaappaus 30.6.2024 paljastaa, miltä ”puujalkavitsit” avainsanalla Googlen ykkösenä tuleva linkki näyttää.
Valitsin SEO-otsikkoon tärkeimmän avainsanan eli ”Puujalkavitsit” heti ensimmäiseksi sanaksi.
Tällä on suuri merkitys siihen tavoitteeseen, että oravan keskittymiskyvyllä varustettu tiedonhakija klikkaisi linkkiä.
Jos avainsana olisi jossain muualla kuin ensimmäisenä otsikossa, voi se vaikuttaa merkittävästi klikkauksen todennäköisyyteen eli klikkiprosenttiin.
Mitä parempi klikkiprosentti, sitä helpommin sivu nousee tuloksissa.
Näet kuvakaappauksesta myös, että käytin vuosilukua 2024 otsikossa. Halusin sillä luoda psykologisen vaikutuksen siitä, että ko. sivulta löytyy ajanmukaista sisältöä eli kaikista uusimmat vitsit. Tällä yritin vaikuttaa käyttäjän todennäköisyyteen klikata linkkiä.
On siis hyvä miettiä otsikko erittäin vastustamattomaksi, jotta käyttäjän on suorastaan pakko klikata sitä.
SEO-otsikon alla lukee SEO-kuvausteksti. Aivan joka tilanteessa hakukone, kuten Google, ei kunnioita minkä SEO-kuvaustekstin olen määritellyt ko. sivulle. Google saattaa poimia jonkun muun osan sisällöstä itse verkkosivustolta.
Rakensin itse sivun sisällön siten, että sekä SEO-otsikko että SEO-kuvaus tulevat myös heti itse sivun sisällössä käyttäjälle vastaan:
Kuvakaappaus Nauruvirasto.fi sivuston Puujalkavitsit-laskeutumissivulta.
Tämä rakenne sivustolla on osa teknistä optimointia eli tarkoituksena on tarjota hakukoneelle sivun tärkeimmät sisällöt hakutuloksia varten mahdollisimman helposti ymmärrettävässä rakenteessa ja muodossa.
Huom! Tässä kohtaa korostuu hakukoneoptimoinnin ydin: siinä ajatellaan aina käyttäjää ja mitä käyttäjä etsii, eli mikä on ns. user intent (käyttäjän aikomus/tarkoitus). Tarkoitus on palvella tiedonhakijaa parhaan mukaan.
Hyvä asiakaskokemus varmistaa nousun hakutuloksissa
Yllä olevat asiat vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti käyttäjä klikkaa linkkiä. Mikäli käyttäjä klikkaa linkkiä ja saapuu sivulle, jossa ei ollutkaan sitä mitä hän odotti löytävänsä, hän kääntyy takaisin hakutuloksiin ja klikkaa toista tulosta.
Silloin käyttäjäkokemus/asiakaskokemus on ollut huono. Tällainen sivu ei nouse hakutuloksissa ylöspäin sijoituksissa.
Hakukoneoptimoinnissa kannattaa aina tähdätä kehittämään ja parantamaan käyttäjän kokemusta eli tarjoamaan mielenkiintoista, relevanttia sisältöä, joka auttaa tiedonhakijaa.
Tässä tapauksessa missio oli helppo: minun oli tarjottava vitsejä mahdollisimman helppokäyttöisessä formaatissa ja riittävästi hakukoneen käyttäjälle.
Aloin etsimään verkosta jokaiseen valitsemaani vitsikategoriaan vitsejä. Suurimman osan vitseistä olen kääntänyt sivustolle englannista suomeksi. Vain pieni osa on suoraan suomalaisia vitsejä muilta sivustoilta.
Etsin vitsejä erityisesti erilaisista keskustelufoorumeista, Redditistä ym. ja usein päädyin muokkaamaan vitsiä hieman. Tämä siksi, etten loukkaisi mitään tekijänoikeuksia.
Joskus jopa pystyin parantamaan alkuperäistä vitsiä, jos se oli myös joskus käännetty toisesta kielestä. Tamperelaisena minun oli pakko joskus vaihtaa vitsissä ”tyhmänä osapuolena” esiintyvä hahmo turkulaiseksi. Sori turkulaiset.
Laatuun panostaminen kannattaa
Tämän ensimmäisen 6 kk aikana – eli kuolemanlaaksovaiheen aikana – lisäilin vitsejä pikkuhiljaa sivustolle. Sivustosta ei ollut tarkoitus tehdä nopeasti valmista vippaskonstein eli AI-sisältöjen eli tekoälysisältöjen avulla, koska luotan laadun merkitykseen käyttäjälle.
Vaikka AI-työkaluja kuten ChatGPT:tä voi käyttää sisällöntuotannon apuna, en henkilökohtaisesti käytä AI-sisältöjä juuri missään sellaisenaan, vaan käytän sitä lähinnä apuna ideointiin, tiivistämiseen jne.
Mikäli vitsit vaikuttaisivat huonosti käännetyiltä tai tekoälyn luomalta, voisi käyttäjäkin aistia sen ja tällöin hän ei jäisi sivustolle pitkäksi aikaa.
Huomasin kuitenkin kilpailijoiden sivustoilla, että niissä käyttäjäkokemus oli verrattain huono.
Esimerkki. Mobiilikäyttäjän oli esimerkiksi pakko klikata jotain sivunumero-linkkiä, josta hän löytäisi lisää vitsejä kun hän on lukenut yhden sivullisen vitsejä loppuun.
En halunnut tällaisia pakkoklikkauksia ja vaikeita kynnyksiä käyttäjälle.
Nauruviraston sivuilla kaikki ko. kategorian vitsit latautuvat käyttäjälle kerralla ja siten varmistan, että käyttäjä viihtyy sivustolla pitkään ja voi skrollata vitsejä ilman vaikean navigoinnin tuskaa.
Kun vitsien laskeutumissivuilla sisällöt eli vitsit loppuvat, tarjoilen näiden sisältöjen jälkeen käyttäjälle mahdollisuuden tutkia muita vitsikategorioita ja muita sisältöjä helppojen linkkien ja nappien avulla.
Tällä parannan mahdollisuutta käyttäjän viettää mahdollisimman pitkän aikaa sivustolla.
Aikajana kehityksestä ja 28 päivän keskimääräiset klikkausmäärät
Sivuston julkaisun jälkeen ensimmäisen 6 kk aikana ei tosiaan sivustolla ollut juurikaan liikennettä. Google hyvin varovaiseen tapaan oli näyttänyt joitakin laskeutumissivuja kuten vitsikategorioita ja testannut, että klikkaako käyttäjät niitä, ja viihtyvätkö he pitkään sivustolla.
Tämä on ns. lämmittelyvaihe, jossa Google testaa uusia sisältöjä. Tämä on normaalia.
Vanhankin verkkotunnuksen omaavan sivuston sisällä julkaistut uudet sisällöt voivat joutua käymään läpi tämän lämmittelyvaiheen.
Siksi jos julkaiset nyt uuden bloggauksen, voi kestää helposti muutama kuukausi kunnes alat näkemään tuloksia ja kävijäliikennettä. Joskus Googlen ykkössijoitukselle pääsy voi vaatia parikin vuotta.
Google Search Console -työkalusta erilaisia merkkipaaluja liikenteen kehityksestä viimeisen 28 päivän aikana:
- 8.11.2022 – 100 kävijää
- 21.11.2022 – 200 kävijää
- 4.12.2022 – 300 kävijää
- 14.2.2022 – 500 kävijää
- 23.2.2023 – 1 000 kävijää
- 4.3.2023 – 2 000 kävijää
- 20.4.2023 – 5 000 kävijää
- 17.5.2023 – 10 000 kävijää
- 11.11.2023 – 20 000 kävijää
- 21.6.2024 – 30 000 kävijää
Kirjoitushetkellä sivustolla on n. 1 000 kävijää per päivä keskimäärin. Kaikki kävijät ovat hakukoneen liikennettä. Jos sivustolla olisi uutis- eli mediatyyppistä sisältöä, olisi mahdollisuus saada Google Discover-verkostosta tätäkin enemmän kävijöitä.
Valtaosa sisällöistä on kuitenkin hakukonetta varten optimoitu eli Discover-verkostoon en (vielä?) ole lähtenyt optimoimaan erikseen mitään sisältöjä.
Seuranta, analytiikka, valvonta ja jatkuva optimointi
Matkan varrella käytin työkaluina mm. Google Analytics 4 sekä Microsoft Clarity -palvelua selvittämään, miten kävijät toimivat sivustolla ja kuinka saisin palveltua heitä mahdollisimman hyvin.
Muutamillakin pienillä muutoksilla onnistuin parantamaan sivustolla vietettyä aikaa ja keskimääräisten sivukatseluiden määrää sijoittamalla linkit oikeassa kohdassa sivua käyttäjälle.
Esimerkiksi etusivulle tein suuria muutoksia matkan aikana, joiden ansiosta paransin käyttäjäkokemusta merkittävästi käyttöliittymän rakennetta muuttaen (sisältöihin koskematta).
Käyttöliittymäsuunnittelu (UI) ja käyttäjäkokemus (UX) korostuvat hakukoneoptimoinnissa kun käyttäjää halutaan johdattaa eteenpäin haluttuun lopputulokesen.
Avainsanojen ja laskeutumissivujen sijoitusten raportointiin käytän Mangools-yrityksen Serpwatcher-työkalua. Työkalu tarkistaa Nauruvirasto.fi sivuston sijainnin hakutuloksissa päivittäin jokaiselle avainsanalle joita seuraan.
Tämän ansiosta pystyn seuraamaan kehitystä ja parantamaan mahdollisesti ongelmallisia kohtia myöhemmin, jos joku avainsana ei nouse toivotunlaisesti.
Jos kuvitellaan, että jollain avainsanalla laskeutumissivu ei nouse odotetunlaisesti, voin tutkia Search Consolesta ensimmäiseksi klikkausdatan eli onko mahdollisesti matala klikkiprosentti syynä.
Silloin ei tarvitse tehdä muutoksia itse sivuston sisältöön vaan korjata pelkästään otsikkoa hieman klikkiystävällisemmäksi.
Joskus hakukoneoptimoinnissa muutokset eivät ole kuin pieniä kosmeettisia muutoksia.
Sivuston kaupallisuus testissä
Nauruviraston sivuilla on siis hyvin tällä hetkellä kävijöitä ja olisi hieman harmi, jos sitä ei pystyisi hyödyntämään jollain tavalla kaupallisesti.
Voisin asentaa verkkosivustolle vaikkapa mainosbannerit Google AdSense-verkostoon ja tienata hieman mainostuloja.
En kuitenkaan innostu täysin ajatuksesta, että mainokset voisivat olla liian häiritseviä sivustolla – tai yksinkertaisesti se vaikuttaisi asiakaskokemukseen negatiivisesti ja heikentäisi Nauruvirasto-brändiä.
Tällä hetkellä kokeilen sivustolla sekä omia mainosbannereita joissa mm. yhteistyökumppanini ja asiakkaani XetNET on näkyvillä. Tarjoan myös omia Nauruviraston hupailutuotteita.
Hupailutuotteet ovat mm. mukeja ja t-paitoja, jotka painaa ja toimittaa Spreadshirt-yritys.
Kuvassa esimerkki hupailumukeista, joita on saatavilla Nauruviraston Spreadshopista.
Tuotteet painaa ja toimittaa Spreadshirt eli hallinnoin itse designeja, eli minkänäköisiä tuotteita haluan oman Nauruviraston Spreadshop-verkkokaupan kautta myydä. Kyseessä on Print-on-demand (POD) -tyyppinen toimintamalli.
Nauruvirasto toimii ainoastaan markkinointikanavana näille tuotteille. En siis itse omista yhtään varastoa mukeista ja tuotteista, ja jaa niiden liiketoimintariskiä.
Testasin kuitenkin yrityksen laadun ennen kuin päädyin käyttämään nimenomaan Spreadshirtiä näiden toteuttamisessa. Olisi tylsää myydä heikkolaatuisia tuotteita. Spreadshirtin tuotteissa laatu oli kohdillaan.
Jatkossa Nauruvirasto voi toimia ponnahduslautana monenlaiseen uuteen kaupalliseen mahdollisuuteen.
Summa summarum
Sivuston nousu Googlen ykköseksi onnistui suunnitellusti ja samalla pääsin testaamaan, kauanko siinä kesti täysin uudella verkkotunnuksella.
Nauruvirasto on ollut kirjaimellisesti hauska SEO-projekti ja sitä tulee päiviteltyä silloin tällöin uusien sisältöjen suhteen jatkossakin.
Eräs tuttu hiljattain mainitsi, että hänen lapsensa oli löytänyt Nauruviraston ja sieltä hauskoja sisältöjä. Oli mukavaa kuulla, että brändimielessä Nauruvirasto on jo tunnustettu nimenä. Huomasin jopa, että avainsanaa ”nauruvirasto” on alettu hakemaan Googlesta.
On hienoa nähdä, että brändi on jo jäänyt ihmisten mieleen ja sinne halutaan palata googlaamalla Nauruviraston nimeä itsessään.
Nauruvirastoa voi myös seurata Facebookissa ja Instagramissa. Nappaa seurantaan jos huono huumori maistuu!
