Suomalaiset yritykset rakastavat strategioita. Suunnitteluun käytetään paljon aikaa ja hintalappu lystille paisuu usein niin suureksi, että itse toimenpiteisiin ei jää pelivaraa epäonnistua. Tämä korostuu usein markkinoinnin toimenpiteiden kanssa. Pelaamme liiketoiminta-nimistä peliä toisen pelin, Texas Hold’emin ehdoilla. Kun kädessä olevat kortit näyttävät sopivilta pöydän eli markkinoiden kanssa, se on usein ”all-in”.

Kuulostaa riskialttiilta, mutta silti niin tutulta, eikö vain? Niinhän on tehty vuosia, huutaa joku takarivistä. Markkinoinnin kulta-aikana 1950-luvulla se varmasti toimi. Silloin markkinoijat määrittivät markkinat ja asiakkaan tarpeet. Nyt asiakas on kuningas ja hänen palvelemiseksi erilaisiin toimenpiteisiin nostetaan panoksia ja muutetaan vanhoja tapoja toimia. Näin ainakin monessa menestyneessä kasvuyrityksessä.

Hanna Maula kirjoitti Talouselämässä aiheesta ”Perinteinen strategiatyö on aikansa elänyt” ja allekirjoitan hänen näkemyksensä täysin. ”Pitkät ja hartaat suunnitteluprosessit johtavat pahimmillaan siihen, että strategia on vanhentunut, kun päästään toimeenpanovaiheeseen”, Maula mainitsee.

Kuinka moni marssii eteenpäin strategian luoman varmuuden tunteen perässä ja ottaa mieluummin turpiin vuoden kuluttua, kuin että muuttaisi toimintojaan lennossa kesken tilikautta? Tämä näkyy monella yrityksellä asenteessa markkinointia kohtaan. Voimavaroja, muskeleita ja substanssiosaamista löytyy kyllä yritysten myyntitiimeistä, mutta se ei välity verkkoon asiakkaalle asti.

Haastattelin hiljattain asiakasyrityksen erään EU-maan myyntijohtajaa ja yllätyin, miten paljon osaamista ja asiantuntijuutta jää suljetuksi hänen päähänsä. Mitä jos tuota tietoa jaetaan asiakkaiden tietoisuuteen ystävämme internetin avulla, jolloin sen avulla vakuutetaan asiakkaat jo ennen yhteydenottoa yritykseen, eli asiakkaan suorittaman itsenäisen tiedonhaun aikana.

Ei voi odottaa ja olettaa, että myyntijohtajan pitäisi ryhtyä social selling -guruksi ja alkaa tuottamaan ammattimaista tekstiä, valloittamaan some-kanavia.

Ko. yritys onneksi löysi yhteisen sävelen kanssani ja autan heitä viemään tätä viestiä verkkoon monin eri keinoin. Haamukirjoittajat eivät ole epätavanomaisia tapoja toimia 2010-luvulla.

Menestyjät muuttavat strategiaansa nopeasti ja mukautuvat sen hetkiseen tarpeeseen, trendeihin ja liiketoimintamuutoksiin. Hitaista liikkeistä ja epäonnistumisesta ei varmastikaan tarvitse ottaa sitä N-alkuista yritystä tässä kohtaa esimerkiksi.

Mitä menestyjät tekevät eri tavalla?

He tietävät, että myyntiä ja markkinointia yksityiskohtaisesti mittaamalla on mahdollista luoda ketteryyttä toimintoihin, jota voidaan kutsua jatkuvana kehityksenä.

Analytiikan avulla liiketoiminnan lähitulevaisuutta voi jopa ennustaa. Ei ole väliä, myytkö villahuiveja kivijalkakaupassa tai ohjelmistoratkaisuja maailmanlaajuisesti. Analytiikasta puhutaan aika vähän pk-yrityksissä. Onko ongelma siinä, että osaajia ei ole riittävästi? Eikö data analyytikkoja valmistu koulun penkiltä riittävästi vai onko yrityksen johdolla luotto oman kristallipallonsa (lue: perstuntuman) suhteen niin kova, että strategia edellä mennään edelleen raskaasti eteenpäin?

Kirjoitukseni on eräällä tavalla ajatusleikki kaikille, jotka luottavat sokeasti strategiatyöhön ja hyväksyvät siitä koituvat onnet ja epäonnet. Haastan strategian vanhanaikaisena työvälineenä muuntautumaan dataohjautuvaksi kokeilukulttuuriksi.

Ensi kerralla kun mietit kahden tuotteen tai palvelun lanseerausta, tee yksinkertainen testi verkkosivustollasi: tee kummallekin painikkeet/kuvabannerit etusivullesi ja katso, mitä asiakkaasi haluavat ja klikkaavat. Tee johtopäätökset ja ratkaisut jatkokehityksestä sen pohjalta. Käytetty aika: vähäinen. Kustannus: minimaalinen. Edut: ei kalliita, aikaa vieviä käyttäjähaastatteluita ja -tutkimuksia.

Yrityksen strategian on joustettava ja mukauduttava tällaisen uuden tiedon edessä. Vuorovaikutus asiakkaalta kantautuvan hiljaisen tiedon välittymiseksi toimenpiteiksi kannattaa ottaa heti arjessa käyttöön. Varhaiset omaksujat ovat sen avulla aina askeleen edellä kilpailijoitaan, jotka edelleen tukeutuvat huonoon käteensä, nimeltä strategia.

 

Tutustu myös:

Sosiaalinen media on sijoittamista

Vieraskynässä kirjoittajana on turkulaisen Serein sisältömarkkinointitoimiston yrittäjä, kouluttaja ja konsultti Netta Arola. Kohteletko sosiaalista mediaa kuin sijoittamista? Tulisiko sinun? Lue koko bloggaus!

Pin It on Pinterest